Blogi
STAV 40 vuotta juhla 17.8.2024
Perustajajäsen Arja Wuorivirran juhlapuhe
Arvoisa juhlaväki, hyvät kollegat ja pj Hanna Laitinen
Kun Inka viime keväänä otti yhteyttä ja kertoi tästä juhlatapahtumasta, hän esitti toiveen, että kertoisin yhdistyksen alkutaipaleesta. En ollut pysähtynyt ajattelemaan, että niistä hetkistä on kulunut jo 40 vuotta.
Esimerkinomaisesti käytän päättyneiden Pariisin olympialaisten yleisurheilussa ja muissakin lajeissa yhtä oleellista asiaa, nimittäin lähtölaukasta
Muistinvaraisesti keräilin asioita ja kävin Skate Shopissa tarkistamassa pöytäkirjatallenteita.
ALKU: Marcus Nikkasen kanssa kävin kahdenkeskisiä jutusteluja Pirkkolan jäähallissa syksyllä 1983. Hän kertoi perustamastaan Kanadan taitoluisteluvalmentajien yhdistyksestä. Innostuin!
Kerroin Ilkka Varheelle, joka sitten viestitti myös Tuula Öhrnbergille. Olimme kolmisin Marcuksen kutsumana hänen kodissaan. Saimme Kanadan yhdistyksen papereita ja ohjeita yhdistyksen perustamiseen. Mukaan tulivat lisäksi Anuliisa Uotila ja Pirjo Uimonen. Tiedonkeruuta käynnistettiin, yhdistyksen mallisäännöt valmistuivat ja perustamiskokous oli 25.5.1984. Puheenjohtajaksi ryhtyi Tuula Öhrnberg, varapj:ksi allekirjoittanut,varainhoitaja oli Ilkka Varhee, sihteerinä Pirjo Uimonen, jäsenenä Anuliisa Uotila.Varajäseniä oli kaksi, Helena Salomaa-Nissilä ja Marja-Leena Salo.
Jäsenten keruu käynnistyi hyvin.
Yhdistysrekisteriin kirjaus toteutui 2.9.1985. Vuonna 1990 päätettiin yhdistykjsen nimen lyhennys, STAV. STLL:n lehteen, STAV-palstalle saatiin ensimmänen artikkeli Tuulan ja allekirjoittaneen toimesta.
Pyrimme vaikuttamaan STLL:n sääntötyöryhmään, joka valmistelee sääntöehdotuksia liiton kevätkokoukselle.
Puheenjohtajuus siirtyi Anuliisalle v.1986. Vahva rooli valmentajien ammatilliseen työhön korostui ja kasvoi eriomaisesti. Saimme näkyvyyttä ja arvostuskin muuttui. Se oli, ja on edelleen, tärkeää, ja sitä pitää vaalia.
Kiitollisena yhdistyksestä huolehtiville haluan kiittää myös Berit Kaijomaata, tiettävästi hän oli ensimmäinen, joka koskaan puhui yhdistyksen perustamisesta, Marcus ja Bertel Nikkasta uraa-uurtavasta työstään lajimme eteen, edesmenneitä jäseniämme Ilkka Varheeta, Pia Saikkosta ja Carita Takalaa.
Sydänlämpimiä ONNITTELUJA yhdistykselle ja vahvaa jatkoa! Kiitos!
Arja Wuorivirta, taitoluistelu- ja jäätanssivalmentaja
----------------------------------------------------------
Valmentajana Wienissä
Teksti: Päivi Putkonen
Julkaisupäivämäärä: 5.2.2024
Taitoluistelu ja etenkin muodostelmaluistelu on Suomessa todella suosittua, mutta miltä lajin tilanne näyttää Itävallassa? Asuin perheeni kanssa hiljattain kaksi vuotta Wienissä ja jo ennen muuttoa selvitin luistelutilannetta ja seuroja kaupungissa. Toiveenani oli päästä valmentamaan Wienissä asuessani. Löysin nettiä selaamalla muodostelmajoukkueen, jonka kotipaikka oli Wien ja joukkueen nimi oli Team Lumi (kyllä, suomenkielinen nimi). Otin yhteyttä seuraan, jota Team Lumi edusti. Seurasta löytyi myös muita muodostelmajoukkueita ja heti syntyi keskusteluyhteys seuran johdon, päävalmentajan ja Team Lumin kapteenin kanssa.
Seuratoiminta ei ole Wienissä käsitteenä samanlainen mihin me suomalaisina olemme tottuneet. Suurin ero oli jo jääaikojen jakaminen kaupungin kahdessa hallissa, jota ei tehty seurojen kesken vaan jääajat jaetaan ikä- ja taitotason mukaan ja lisäksi on vuoroja joissa kaiken tasoiset saavat olla samaan aikaan (Allgemeine Stunde). Tämän kaiken toiminnan ymmärtäminen vei aikaa. Vaikka seuroja tuntui olevan kymmenkunta Wienissä, niillä ei ollut omia jääaikoja jäähalleissa, vaan jäähallin listassa saattoi lukea tiistain kohdalla ”18-19.20 yksinluistelu noviiseista senioreihin, jäätanssi ja pariluistelu”. Tällöin jäällä saattoi harjoitella samaan aikaan eri lajit ja melko eritasoiset ja -ikäiset luistelijat. Eri seurojen luistelijat harjoittelevat kukin oman valmentajan kanssa jäällä omien suunnitelmien mukaisesti. Joku harjoitteli helpompia hyppyjä, kun joku toinen harjoitteli kolmoishyppyjä tai parinsa kanssa jäätanssin ohjelmia. Muodostelman kohdalla listassa saattoi lukea “20.30-21.20 SYS Adults” ja tällöin jäälle saapui kahden eri seuran aikuisjoukkueet. Näistä toinen oli kilpaileva joukkue ja toinen aloitteleva joukkue. Jää siis jaettiin kahden eri seuraa edustavan joukkueen kesken. Luistelijat pystyivät olemaan myös minkä tahansa Wienin seuran jäseniä ja edustamaan kuitenkin muuta seuraa joukkueessa. Tämä kaikki oli minulle hyvin hämmentävää.
Wieniläisissä seuroissa ei ole samanlaista rakennetta kuin mihin meillä Suomessa on totuttu. Luistelijalla ei siis ole mahdollisuutta samanlaiseen seurassa rakennettuun urapolkuun luistelukoulusta harjoitusryhmiin ja siitä edelleen sopivaan kilpailuryhmään. Luistelukouluja kyllä on, mutta sen jälkeen jos valitsee yksinluistelun, harjoittelu tapahtuu jäähallissa niillä ikätasolle annetuilla jääajoilla niin, että luistelija hankki itse valmentajan tunnille ja maksaa hänelle tunnista palkkaa. Valmentajat toimivat lähinnä yksityisinä ammatinharjoittajina ja hankkivat itselleen valmennettavia. Samaan aikaan jäähallin jäällä yksi valmentaja saa valmentaa kolmea luistelijaa. Kukaan ei kontrolloi jääaikojen käyttöä ennakkoon. Tämä käytäntö näkyi toisinaan tungoksena jäällä ja toisinaan hyvä jääaika oli aivan vajaakäytöllä. Myöskään vaaratilanteilta ei vältytä, kun samalla jäällä saatetaan harjoitella hiljaisella ja kovalla vauhdilla yksinluistelijat ja parit sekaisin. Muodostelmaluistelu saa hallin listoilla muutamat korvamerkityt muodostelmatunnit. Mutta koska jääaikoja muodostelmalle kaupungin halleissa on vähän (n. 4h viikossa), se pakottaa tilanteeseen, jossa lähes aina kaksi joukkuetta on samaan aikaan jäällä.
Wienissä on kaksi kaupungin jäähallia, joissa jäänjako tapahtui edellä mainitulla tavalla. Näistä halleista seurat eivät maksaneet jääaikaa, vaan kukin luistelija maksoi oman jääaikansa itse ennakkoon ladattavalla kortilla ja leimaamalla sen halliin tullessa, myös valmentajat. Maksoin itse 10€ per valmennuskerta, että pääsin valmentamaan, luistelijat muutaman euron vähemmän. Toinen kaupungin halleista oli koko vuoden auki (myös kesällä) ja toinen syksystä kevääseen. Lisäksi oli käytettävissä isompi hallikompleksi, jossa jääkiekko treenasi ja sieltä hallilta pystyi ostamaan jonkin verran lisää jääaikaa. Kaupungin halleista jääajan ostaminen on vaikeampaa seurana/yksityisesti, vapaata jääaikaa ei ole paljon. Lisäksi ulkojäät ovat ahkerassa käytössä ja useampi seura onkin keskittänyt toimintansa vain tekojäille. Tekojäät avataan yleensä koululaisten syyslomaviikolla eli lokakuussa, vaikka lämpöä oli +15 astetta. Ulkojäillä harjoitellaan maaliskuulle saakka. Keski-Euroopassa on siis yleistä, että luistelijat treenaavat ulkojäillä. Osalla paikkakunnista ei ole jäähalleja ollenkaan, ainoastaan ulkojäät ja niiden turvin lajia pidetään yllä ja kehitetään.
Seura (ISC Austria), jossa valmensin on muodostelmaseura. Seurassa oli minun aikanaviisi kilpailevaa joukkuetta (minorit, kansalliset noviisit x 2, ISU juniorit, aikuiset) ja lisäksi pieni muodostelman kehitysryhmä. Kilpailevia muodostelmajoukkueita Wienin joukkeuiden lisäksi koko maassa oli yhteensä vähän toistakymmentä. Muodostelmaluistelu on Itävallassa aivan toisella tasolla kuin Suomessa, mutta on ilahduttavaa nähdä sielläkin kehitysaskeleita. Maan ainoa juniorijoukkue, Colibris Vienna Junior, on päässyt edustamaan MM-kisoissa jo muutamaan otteeseen. Koska Itävallassa on kovin vähän muodostelmajoukkueita, eikä esimerkiksi junioreilla ole vastusta omassa maassa, kilpailumatkat kohdistuvat pitkälti kansainvälisiin kilpailuihin. Näin on myös aikuisten ja pienempien kanssa. Toisaalta etäisyydet ovat Keski-Euroopassa lyhyemmät. Tällöin kisamatkat saattavat tuntua samalta kuin meillä Helsingistä Turkuun tai Jyväskylään.
Taitoluistelun kaikissa lajeissa on kuitenkin oma vankka harrastajapohja Itävallassa ja Itävallan taitoluisteluliitto on innokas kisojen järjestäjä. Salzburgissa on vuosien ajan järjestetty tunnettu kansainvälinen muodostelmaluistelun Mozart Cup ja Amade Cup. Yksinluistelun puolellakin järjestetään kansainvälisiä kilpailuja (mm. EM kilpailut Grazissa 2020 ja monia junioreiden GP-kisoja). Muodostelmaluistelun MM-kilpailut on myönnetty Salzburgiin vuodeksi 2026. Lisäksi maassa on myös special olympics luistelijoita monessa eri kategorioissa.
Ps. Team Lumin nimi on suomalainen. Joukkueen perusti Noora Karjalainen Wienissä asuessaa vuonna 2016.
